Old Dudes - jäsenet - Arto

1. Minkälaista musiikkia kuuntelet ja mitä kuuntelit nuorenpana sekä joitain lempparibändejä ?

Melkein kaikenlaista, mutta ei ihan niin kaikenlaista kuin esim. Juha! Nuorempana 70-luvulla rock ja proge ja punk ja vanha rankempi R&B ja soul oli kova sana. Yleisesti jos pitäisi määritellä, niin lainaisin yhtä suosikkiani Lou Reediä:

"I guess I'm just dumb,
'cause I know I ain't smart,
but deep down inside,
I got a rock 'n' roll heart"

Ensimmäisinä tulee mieleen ihan lapsuudesta radiosta mieleen jääneitä juttuja alle 10-vuotiaana: Elvis, Tom Jones, Beatles, CCR, Chuck Berry, Little Richard ja The Platters sekä kaikki paljon soitetut ulkomaiset ja kotimaiset iskelmät.

Teinivuosilta ja kasettipohjalta ensin T.Rex, Bowie, Alice Cooper, Roxy Music sekä tietysti Black Sabbath, Status Quo, Deep Purple, Uriah Heep ja Procol Harum sekä Moody Blues.

Vähän myöhemmin iski taivaalta Lou Reed & Velvet Underground, Neil Young, Rolling Stones, Led Zeppelin, Pink Floyd, King Crimson, Jimi Hendrix, Todd Rundgren, Who, Colosseum, Grateful Dead sekä Television, Patti Smith, Ramones, Sex Pistols, Dr. Feelgood, Clash, JJ.Cale, Man, Black Oak Arkansas. Kotimaisista kolisi erityisesti Hectorin ja Baddingin rock-tuotanto, Wigwam sekä tajunnan räjäyttänyt Hurriganes. Lisäksi Kalevala (erityisesti keikoilla) ja Daven jutut olivat kovia.

Niiltä ajoilta muutamia muita poimintoja suoraan hihasta: Kinks, Hot Tuna, Middle of the Road, Bad Company, Hawkwind, Robert Wyatt, Henry Cow, ZZ Top, Cream, Free, Fleetwood Mac, ELO, Mott The Hoople, Tasavallan Presidentti, Suomen Talvisota, Pelle Miljoona, Eppu Normaali, Juice, Peitsamo, Hullujussi, Sleepy Sleepers, Blondie, Matchbox, Booker T & the MGŽs, Supremes, James Brown, Marvin Gaye, Bob Marley, Bob Dylan, Mountain, Brian Setzer/Stray Cats, Ry Cooder, Talking Heads, Grace Jones, Canned Heat, Dr. Hook, Harry Nilsson, Hoyt Axton, Iggy & Stooges, Thin Lizzy, Jonathan Richman, Miles Davis, Ray Charles, Muddy Waters, Emmylou Harris, Rickie Lee Jones ja paljon muuta. Suurin osa putoo meikäläiselle edelleenkin...

Myöhemmin bluesia, folkkia, countrya, klassista ja poppia ja viihteellisempääkin, esimerkiksi: Big Mama Thornton, John Lee Hooker, Etta James, Bobby Bland, Robert Johnson, Johnny Cash, Hank Williams, Kris Kristofferson, GŽnŽR, Motörhead, Wiseblood, Cure, Ellen Foley, Los Lobos, Nirvana, Offspring, Eva Dahlgren, AnneLie Ryde, Susanne Vega, Nusrat Fateh Ali Khan, Neville Brothers, Peter Gabriel, Phil Collins, Quincy Jones, italialaiset iskelmät (esim. tintarella di luna) ja vaikka mitä. Klassiselta puolelta esim. Mozart, Bizet ja Chabrier (erit. España) ovat kolisseet.

Suomalaisista hyvin erilaisista esim. Freud, Marx, Engels & Jung, 22 Pistepirkko, Topi Sorsakoski & Agents, J. Karjalainen, Lapinlahden Linnut, Tuomari Nurmio, Melrose, Nylon Beat, Paula Koivuniemi, Hanoi Rocks, Martti Servo, Laila Kinnunen, Carola jne.

Kovan vaikutuksen viime aikoina ovat tehneet mm. M. (Michael) Wardin tuotanto (esim. Poison Cup), Johnny Cashin koko American recordings sarja, Soggy Bottom Boys / OŽBrother Where Art Thou?, Moby, Solomon Burken Nashville, Hank III:n tuotanto ja Belle & Sebastian.

Hienoimmat konserttikokemukset nopeasti sanottuna ovat:
- 70-luvulla mm. Hurriganes kotinurkilla
- 80-luvulla AnneLie Ryde Tavastialla sekä Nits Tampereen YO-talolla
- 90-luvulla Rolling Stones Stadionilla
- 2000-luvulla Neil Young Hartwall Areenalla.

Somerolla kovin näkemäni juttu viime ajoilta oli 22 Pistepirkon sivuprojekti The Others, joka soitti uusitussa Hämeenportissa hienon keikan. Toinen yhtä Uskomaton keikka oli Laika & The Cosmonautsin jäähyväiskiertueen aloitus- keikka Hämeenpotissa. Porukkaa oli alle 100, mutta jätkät oli uskomattoman hyviä. Sääli että lopettavat.

Ja tietysti nykyisin diggaan Someron nykyisten kovien poikien bändejä: Lars Lemberg & Los Tacos Band, Sick Boys, Twelve Inches, Henry Stamp Band, Viides Vaihde, Children Of Sodom, Red Light District, Raulin' Stones jne. Näinä aikoina lähes kaikki hyvällä fiiliksellä ja heittäytymisellä tehty musiikki on oikeassa yhteydessään pudonnut poislukien elitismiin kallellaan oleva kokellisin klassinen nykymusiikki, perusooppera ja jazz, samoin kaikki speed-/death-metalli ja niiden lähisukulaiset sekä lisäksi tylsin nk. aikuisten viihde-, tanssi- ja iskelmämusiikki.

Mutta siitä huolimatta kukaanhan ei ole väärässä vaikka tykkäisi mistä musiikista !

2. Soitto- ja bändihistoriaa, eli mitä instrumenttia ja minkälaista musiikkia niissä olet soittanut?
Kitaraa, pääasiassa sähköistä. Metsän keskellä nuorena itse opetellut kasettinauhurilta kuunnellen. Nuotteja en ole osannut enkä osaa edellenkään lukea, sanat kylläkin. Yleisimmät soinnut tiedän, soitossani käytän sointuja joiden nimiä en tiedä ehkä opettelen ehkä en.

Nuorena soitin rockia laajassa merkityksessa (ks. kuuntelulistaa). Esiintymiset oli pelottavia ajatukia meille nuorena. Siksi soiteltiin porukoissa vuosia väistellen esiintymisiä, keskenään kuunneltiin ristiin toistemme harkkoja. Nimiä ei ollut ettei olisi luultu leuhkaksi. Näitä 70-luvun ja 70/80-luvun vaihteen porukoita oli:

Ensimmäinen kotinurkkien porukka 70-luvun alkupuolella oli
- Arto Heikkonen, kitara
- Markku Heikkonen, basso
- Juha Vuorinen, rummut
- Arto Seppänen, kitara
Soiteltiin Kauraketo/Pirkäjärvi/Hämeenoja -akselilla. Pääasiallinen soittopaikka Kaurakedon koululla.

Reviirin laajennettua tutustuttiin Someron keskustan soittajiin. Tuloksena oli seuraava porukka
- Jarmo Kiviaho, kitara ja laulu
- Isto Mäkelä, rummut
- Arto Heikkonen, basso
- Arto Seppänen, kitara
(myöhemmin oli muistaakseni Nikaderin Artokin bassossa)
Soiteltiin Somerolla Mäkelän ulkorakennuksessa ja joskus nuorisotiloilla (palokunnan talon yläkerrassa).

Viimeinen ja hurjin Someron porukka oli vanhojen rock-miesten ja nuorien punk-kollien ristisiitos, eli M.O.G.F (men of good fortune).
- Isto Mäkelä, rummut
- Esko Mäkelä, laulu
- Hannu Saarinen, laulu
- Janne Saarinen, basso
- Jari Kääriäinen, kitara
- Arto Seppänen, kitara
Tällä vedettiin vanhemmat rockit ja uudemmat punkit sekä koti- että ulkomailta samaan syssyyn! Esiintyminen silloisella Someron työväentalolla 70/80 -luvun vaihteessa. Homma loppui porukan levittyä opiskelu- ja työasioissa ympäriinsä.

Tamperella opiskeluaikana 70/80-luvun vaihteessa oli folk-henkinen laulu- ja soitinyhtye, jossa oli
- muutama nais ja mieslaulaja (en muista nimiä)
- Arto Seppänen, akustinen kitara
- Jorma Mursu, Akustinen kitara
Tampereen Yo-talolla jopa esiinnyttiin ainejärjestöporukan bileissä kerran !

Lisäksi oli muutamia yksittäisiä jameja soiton lopettamisvaiheessa ensin Somerolla ja myöhemmin Helsingissä sinne muutettuani.

Sitten myinkin kaikki kamat pois ja tuli noin 25 vuoden tauko soittamiseen...(sääli).

Muutama vuosi sitten Helsingistä/Espoosta Somerolle muuton jälkeen soittelin ensin v. 2005-2006 Lylyn Raimon kanssa 12 kielisellä akustisella country/folk/blues -pohjaista juurevaa musiikkia akustisesti. Yksi julkinen esiintyminen Kirnurockissa kesällä 2006, jossa Lembergin Lasse oli myös mukana.

Ja 2006 kesän vanhojen tuttujen kokoontumisesta lähtikin sitten Old Dudes -putki päälle - eli muutaman vuoden verran on vedelty countrypunkkia, meikäläinen sähkökitaralla ja vähän 6-kieleisellä akustisellakin....

3. Miksi huvittaa soittaa a) yleensä ja b) just tässä bändissä ?

Yhdessä soittaminen ja jotain aikaan saaminen on yleisesti ottaen hauskaa. Varsinkaan jos ei tarvii ottaa turhia paineita mistään, kuten soittotaidosta tai sen puutteesta, menestymisestä jne.
Tässä bändissä siksi, että porukka on mukavaa, suoraa ja rehtiä. Kukaan ei pingota. Ja me yritetään soittaa kaikille bändin jäsenille mielusia biisejä ja kaikille mieluisalla tyylillä. Soittotauoista huolimatta kaikilla on intohimona musiikki ja monipuolinen musiikin harrastus takana, jonka takia yhteiseeen säveleen päästään aika helposti esim. tyylillisissä jutuissa. Pääasia on, että meillä pitää olla hauskaa (totisesta ilmeestä huolimatta), silloin voi olla hauskaa muillakin - ihan kuin junnu-urheilussa. Ja hauskaa on ollut, pahimmillaaan harkoissa on ollut pakko lopettaa soitto koska ei ole pystynyt nauramisen takia jatkamaan...

4. Minkäiset soittokamat sulla on ja onko ollut jotain mielenkiintoisia kamoja historiassa ?
Aikoinaan 70-luvulla aloitin Kawai kitaralla ja putkiradiolla, mutta suurimman osan ajasta silloin käytössä oli

Gibsonin SG standard ja Peavey Classic. Lisäksi oli käytössä Jen Fuzz särö sekä Colorsoundin wahwah.

Muita vahvistimia silloin oli mm. Yamahan Solid State. Soittotauon alettua myin kaikki kamani pois, mutta rakensin itselleni pehmeänä laskuna Telecaster-kopion Double Eagle-osista. Koska en sitä käyttänyt niin myin sen osina muutama vuosi sitten pois.

Mun soittoharrastustani rikastaa nykyään myös sopivien soundien etsintä. Varsinkin kun tyyli on nyt jotain ihan muuta ja monenlaista kuin silloin joskus nuorena poikana. Tämä on aiheuttanut kitaroiden ja vahvistimien vaihtelua. Joissain kanssaeläjissä tämä on aiheuttanut näppylöitä, mutta älkää huolestuko - tämä ei ole vaarallista eikä epäterveellistä....

Uudelleen harrastamisen aloittamisen jälkeen kitaroina on käväissyt mm.
-Squier Double Fat Sratocaster std.,
-Gibson LP studio,
-Gibson SG standard,
-Washburn WI66Pro,
-Epiphone Firebird,
-Fender Lite Ash Telecaster,
-Fender/Squier MIJ Statocaster (yhdistelmä),
-Danelectro 56 U3,
-Gretsch Pro Jet/Bigsby,
-Epiphone Les Paul Gold Top 61 reissue sekä
-Reverend Slingshot

Vahvistimina on käväissyt Hughes&Kettner 60w ja Roland Cube 60w ennen nykyistä Fenderiä. Lisäksi akustisena 6-kielisenä on pyörähtänyt ennen nykyistä Washburnin D46SE ja D46SCE. Ja useita polkimia, mm. Bossin siristimiä on myös jaloissa pyörähtänyt.

Tämänhetkiset kamat:
Sähkökitaroina on
1. Gretsch 6120 Nashville Tiger Maple ja
2. Fender 60s Custom Telecaster Bigsby, erityistilanteissa mukana kuvioissa myös
3. Silvertone 1454 vm. 1963.

Akustisina kitaroina on:
1. Samick TAJ-1:n 6-kielinen varustettuna b-bandin A3T sähköillä ja
2. Washburn D46SCE12 12-kielinen myös b-bandin mikeillä, joka tosin on käytössä aika harvoin.
Vahvistimena on:
1. Fenderin BluesDeLuxe 61 Reissue johon on vaihdettu Celestion Gold. Lisäksi lisäkaappi, jossa Weberin BlueDog.

Pedaaleista käytössä on:
1. Carl Martin Quattro (compressor, overdrive, tremolo, echo) sekä
2. Washburnin vanha stereo chorus sekä
3. Korgin viritin ja joku boosti minkä nimeä en nyt muista.

Lisäksi hyllystä löytyy Voxin wahwah ja särö sekä Carl Martinin särö. Hyllyssä on edelleen myös (liitäntävikaisena) se 70-luvulla käytössä ollut Jen Fuzz särö.

5. Mitä muuta haluaisit sanoa lukijoille ?
Tulkaa pitämään hauskaa meidän kanssa meidän keikalle. Joka keikalle yritetään keksiä jotain uutta ja yllättävää.